Käsitteellä ruoka tarkoitetaan erilaisia raaka-aineita ja eläintarvikkeita, joita henkilö syö ja käyttää ravinnokseen. Eläinten syömästä ravinnosta käytetään muun muassa nimityksiä hevosen rehu ja koiran ruoka tai muona.
Ruoan tuotanto
Maailmassa tuotetaan ruokaa keräilemällä, metsästämällä, viljelemällä ja kasvattamalla tuotantoeläimiä hyödyntäen eläinten maitoa, munia, lihaa ja hunajaa. Ruoan tuotanto on yksi maailman tuottoisimpia teollisuudenaloja. Raaka-aineita voidaan nykyään hyödyntää todella tarkkaan, ja on laskettu, että kaikki maailmassa tuotettava ravinto riittänee tyydyttämään kaikkien ravinnontarpeen, jos se jaetaan tasaisesti väestön kesken.
Nykyisessä maailmassa ruoka ja kaikenlaiset ruoan raaka-aineet, kuten perunat, vilja, liha, kala, vihannekset, hedelmät tai kananmunat eivät jakaudu tasaisesti koko maailman väestön kesken, vaan toisella puolella maapalloa on ylituotantoa, kun taas samanaikaisesti toisaalla maapallolla ravinnosta on puutetta.
Ruoan valmistaminen kotona, laitoskeittiöissä ja ravintoloissa
Laitetaan ruokaa sitten missä tahansa niin perussääntö on, että ruokaa pitää valmistaa puhtain, hygieenisin välinein puhtaassa tilassa. Kotona ruokaa voi laittaa vaikka vain yksi henkilö, mutta laitoskeittiöissä ja sairaaloissa useampi henkilö valmistaa päivän lounaan erilaisia työvaiheita yhdistäen.
Ruoanlaittomenetelmät
Ruokaa voidaan valmistaa kuumentamalla, keittämällä, höyryttämällä tai paistamalla. Ruoan makuun, rakenteeseen, ulkonäköön ja ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa kemiallisesti. Ruoan ja eri ravintoaineiden makua voidaan myös tehostaa esimerkiksi suolan, sokerin tai erilaisten mausteiden avulla. Ruokaa voi valmistaa myös suolaamalla, kuivaamalla tai
hapattamalla ruoan valmistukseen käytettäviä raaka-aineita.
Kulinarismi tarkoittaa laadukkaan juoman ja maistuvien ruokien yhdistämistä. Gastronomia on ruoanvalmistukseen käytettävien laadukkaiden herkkujen valmistusta.
Erilaiset ruokakulttuurit
Maailmassa on monia erilaisia toisistaan erottuvia tai toisiaan täydentäviä
ruokakulttuureita. Kansallinen keittiö tarkoittaa erilaisten ruokalajien valikoimaa ja siihen liittyvää sanastoa. Tunnetuimpia kansallisia keittiöitä ovat muun muassa kreikkalainen ja italialainen keittiö, ranskalainen keittiö, intialainen, meksikolainen ja perinteinen venäläinen keittiö.
Suomalainen ruokakulttuuri
Suomalaista ruoanlaittajaa ja ruokailijaa kiinnostaa luonnollisesti suomalainen ruokakulttuuri. Suomalaisiin ruokatapoihin kuuluvat muun muassa aamiainen, välipalat,
päivällinen ja lounas, sekä koulu- tai työpaikkaruokailu.
Suomalaiset juhlapyhät luovat ruoanlaittoon ja tarjolla oleviin ruokiin omat vaatimuksensa ja perinteessä. Kohta lähestyvä Pääsiäinen 2019 pitää sisällään paljon perinteisiä, pääsiäiseen kuuluvia ruokia, kuten suklaamunat, ortodoksiseen perinteeseen kuuluva pasha, mämmi, lammas- ja karitsapaisti sekä kananmunat.
Ruoan ravintoaineet
- Hiilihydraatti
Maistuva ja terveellinen ruoka koostuu ruoan valmistukseen käytettävien ruoka-aineiden suojaravintoaineista, kuten hiilihydraateista, rasvasta ja proteiinista. Hiilihydraatit koostuvat vedystä, hiilestä ja hapesta. Hiilihydraatit jaetaan hitaasti- ja nopeasti imeytyviin hiilihydraatteihin.
Nopeasti imeytyviä ovat muun muassa sokeri, tärkkelys, selluloosa vehnäjauhot sekä leivän ja perunan hiilihydraatit. Hitaita hiilihydraatteja ovat muun muassa juuresten, kuten porkkanan luovuttama hiilihydraatti. Hitaita hiilihydraatteja sanotaan myös hyviksi hiilihydraateiksi.
Hiilihydraattien mono- ja disakkaroidit toimivat elimistössä energiaravintoaineina, joita ovat muun muassa maltoosi, sakkaroosi ja laktoosi. Hiilihydraateista selluloosa toimii rakennusaineina kasveissa.
- Rasva
Rasva kuuluu tärkeimpiin ravintoaineisiin proteiinien ja hiilihydraattien ohella. Luonnollista rasvaa löytyy muun muassa erilaisista öljyistä, kuten oliiviöljy, pähkinät, mantelit, kalat, levitteet, voi ja rypsiöljy.
- Proteiini
Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai kompleksi. Elimistö saa tehokkaasti hyödynnettävää proteiinia esimerkiksi lihasta, soijasta ja kananmunista. Proteiinit vahvistavat luustoa, lihaksistoa, hiuksia ja kynsiä. Proteiinia on hyvä saada päivittäin, kuten muitakin edellä mainittuja suojaravintoaineita.